Kuuntele
Joensuulainen siunsotelainen Aino Heinonen kulkee omaa urapolkuaan sairaanhoitajasta kohti sosiaalityöntekijän ammattia. Hänellä oli jo exit-suunnitelma sotealalta, mutta kuinka suunta kääntyikin?
Vuonna 2017 sairaanhoitajaksi valmistunut Aino Heinonen ehti työskennellä vain hetken somatiikan parissa ennen kuin löysi itsensä päihdekuntoutuksen ja asumispalveluiden tehtävistä eli jo vähän kallellaan sosiaalialalle.
”Alun perin minun strategiani oli jättää koko sote-ala. Opiskelin yliopistossa töiden ohella yhteiskuntatieteitä tarkoituksena valita pääaineeksi yhteiskuntapolitiikka ja suunnitelmanani oli ihan muut työt,” Aino naurahtaa.
Mutta elämä kuljetti toisin. Hän pääsi SOKKE-PK-hankkeen* kautta opiskelemaan sosiaalityötä. SOKKE-PK on Itä-Suomen yliopiston hallinnoima hanke, jossa koulutetaan 25 yhteiskuntatieteiden maisteria pääaineenaan sosiaalityö, sekä kehitetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten sosiaalipalvelujen kehittämis- ja tutkimusmallia. Aino Heinonen on yksi SOKKE-PK-hankkeen 25 opiskelijasta. Opintoja tehdään pääsääntöisesti työn ohella.
”Opintojen rytmitys tukee työarkea eivätkä opinnot ole liian erillinen osa työelämää. Opinnoissa on myös tavoitevalmistuminen eli loppu häämöttää jossain vaiheessa.”
”Halusin heti töihin”
Kun sijaispätevyys tuli opintojen myötä Ainolla plakkariin, hän päätti hakea sosiaalityöntekijän sijaisuutta.
”Halusin päästä nopeasti tekemään työtä, jota varten opiskelen. Tiesin, että se haastaa opintoja, mutta samalla se vie minua eteenpäin.”
Sijaispätevän sosiaalityöntekijän pesti avautui Ainolle Enossa ja Ilomantsissa. Työalueeseen kuuluvat myös Uimaharju ja Tuupovaara.
”Minulle on ollut tärkeää jalkautua alueelle. Mielestäni sosiaalityöntekijän pitää näkyä ja olla läsnä. Haluan olla asiakkaiden ja työyhteisöni käytettävissä.”
Tule sosiaalityöntekijäksi Pohjois-Karjalaan!
Katso avoimet työpaikat: sosiaalityöntekijä
Mielenkiintoista maaseutusosiaalityötä
Heinonen tunnustaa, että aluksi hänen sosiaalityön haaveensa liittyivät Joensuun ”pääkallopaikoille”. Nyt työ maakunnan reuna-alueilla ei tunnu enää ollenkaan huonolta vaihtoehdolta jatkossakaan.
”Maaseutusosiaalityössä on ihan omanlaiset piirteet, jotka tekevät tästä työstä todella mukavaa. Työtä tehdään sydämellä omaa aluetta ja omaa rakasta paikkaa kohtaan. Minä nautin valtavasti omalla alueellani työskentelystä. Minulla on ollut suuri apu, että minulla on sellaiset sosiaaliohjaajat tiimissä, jotka ovat tehneet aluetta pitkään ja tuntevat täällä keskeiset toimijat ja verkostot. Olen voinut tukeutua heihin. Silti olen saanut tehdä työtä omalla tavallani ja omalla persoonallani. Minut on otettu hyvin vastaan.”
Sosiaalityössä joustavat aikataulut ja itsenäinen työote mahdollistavat arjen sovittamisen omaan elämään.
”On iso etu, että saa itse rakentaa työnsä rytmin ja tehdä omalla persoonalla.”
Arkea, jossa jokainen päivä on erilainen
Työikäisten palveluissa sosiaalityöntekijän kuten Ainon työnkuva on laaja. Asiakkaat ovat 18–65-vuotiaita ja tilanteet vaihtelevat elämän eri vaiheissa. Heinonen kuvailee itseään välillä jopa salapoliisiksi.
”Jokainen uusi tilanne vaatii tiedonhakua, yhteistyötä ja luovuutta. Välillä tuntuu kuin etsisi aarteita tai johtolankoja ja niiden perustella rakentaa sitten kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta sekä kasaa tukea ja palveluja haasteisiin.”
Työhön kuuluu kotikäyntejä, verkostopalavereja, huoli-ilmoitusten käsittelyä, edunvalvonta-asioita, seurantaa, yhteydenpitoa, taloussosiaalityötä, koordinointia, lausuntojen ja päätösten valmistelua sekä paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa kuten terveydenhuolto, Kela ja työllisyysalue… Ainon työlista on loputon, mutta se ei ole haaste.
”Se on työn suola. Yksikään päivä ei ole samanlainen.”
Intohimo voittaa haasteet
Sosiaalityö myös kasvattaa tekijäänsä. Ainolle työn suurin anti on sen merkityksellisyys.
”Työ haastaa olemaan hyvin avoin. Se haastaa omia näkemyksiä, ajatuksia ja asenteita. Sosiaalityö vaatii jatkuvaa itsereflektiota. Minä sen koen etuoikeutena. Saan olla sellaisessa asemassa, missä pääsen niin lähelle ihmisten elämää ja sosiaalityö on todellinen näköalapaikka yhteiskunnan moniin tasoihin. Haluan pyrkiä rikkomaan ennakkoluuloja, stereotypiaa ja lasikattoja, joita sosiaalityöhön ja sosiaalityöntekijöihin usein liitetään. On kuitenkin aina muistettava, että ihminen eli asiakas on aina työn ytimessä. Joka päivä pitää tulla hyvällä asenteella ja herkkyydellä töihin ja panostaa täysillä.”
Haasteitakin riittää. Hallinnollinen työ vie paljon aikaa ja järjestelmät sekä rakenteet eivät aina toimi toivotulla tavalla. Haasteet eivät Ainoa häiritse, sillä intohimo työhön ja sen kehittämiseen kantaa Ainon kohdalla. Opintoihin liittyvät Pro gradun aihekin liittyy sosiaalityön kehittämiseen.
”Toivon, että voisin joskus työskennellä kehittämistyössä laajemmin.”
”Tiimissä on hyvä meininki”
Pohjoisen alueen tiimissä työskentely on Heinoselle suuri voimavara. Vaikka sosiaalityöntekijäkollegat ovat fyysisesti kaukana Nurmeksessa ja Lieksassa saakka, yhteyttä pidetään lähes päivittäin Teamsillä. Lisäksi toimintaa kehitetään aktiivisesti yhdessä. Yhteinen oppiminen ja tiedon jakaminen on koettu tärkeäksi työyhteisössä. Heinonen kertoo esimerkiksi vastikään pitäneensä kollegan kanssa ”milleniaalitunnin” tiimille, jossa jaettiin digitaalisia vinkkejä työn sujuvoittamiseksi.
”Meillä on hyvä meininki. Tieto kulkee ja sitä jaetaan. Meillä on myös hyvää huumoria.”
Pohjois-Karjala on omaa luokkaansa
Kun Ainolta kysyy, miksi sosiaalityöntekijän tai kenen tahansa muun kannattaisi muuttaa Pohjois-Karjalaan, hän nauraa.
”Täällä saa aina parkkipaikan! Ihan oikeasti! Sukulaiset Helsingistä kyselevät usein, että olenko ajatellut Helsinkiin muuttamista. Se ei tulisi mieleenkään. Minä en jaksa liikenteessä seisoa enkä parkkipaikkoja etsiä puolta tuntia. Lisäksi luonto ja retkeilymahdollisuudet ovat huikeita. Täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee.”
Parkkipaikat, ruuhkattomuus ja luonto eivät ole ainoa etu. Pohjois-Karjalassa yhdistyvät myös palvelut ja yhteisöllisyys. Ja ihmiset ovat vertaansa vailla!
”Helsinkiläiset sukulaiset ja ystävät aina sanovat, että pohjoiskarjalaiset ovat ihan omaa luokkaansa ystävällisyydessä ja avuliaisuudessa.”
*Sosiaalipalvelujen kehittämis- ja koulutushanke Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (SOKKE P‑K) ‑hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa.